Vans & Trucks Club of Finland ry.

Eli koitetaampas hassuja tapahtumia, sattumuksia tai kommelkusia kirjotella mitä on kiva talven kylminä iltoina hauska muistella kehen kalikka sitten kalahtaakkaan......... tarinoita... ihmisiä ja muistoja you know..
Luulisin että tarinoita ja turinoita riittää ihmisillä.. ja jos ei ihmisillä niin VANNAREILLA!! =) ...Kukahan mahtaa avata jutulla juurta?

Muistan ekan vanin kanssa kun lähdit yks talvi-ilta myöhään kotio velipojan luota.

Muutaman kilsan ajettuani hävis yhtäkkiä kaikki sähköt ja sain auton vaivoin rullattua tien viereen parkkiin. Onneks kännykät oli juur keksitty ja pääsin soittamaan Eemun apuun.
Se tulikin hetken päästä ja repi konekopan irti ja rupes tutkiin asiaa.

Hetken tutkittuaan totes, että " eihän voi olla sähköjäkään, kun ei tässä autossa oo edes laturia!"

Oli laturin kiinnityspultit menny poikki ja laturi tietysti tipahtanu..... No olihan se siellä tietysti roikkumassa alhaalla, yksi pultti oli sentään pitäny...

Uusi pultti ja matka jatkui... Muistaakseni niitä kiristyspultteja meni useampi kappale ennekuin löyty sellainen mikä kesti siellä...

Sen jälkeen onkin tullut opittua näistä vehkeistä yhtä ja toista.

Heh, no me ollaan Ilikan vanilla oltu jumissa millon missäkin kurakuopassa. Niistä löytyy kuviakin
Kerran veti traktori vanin hankasalmella kun se oli väärän peruutuksen takia ajettu puolukka metsään
Minä en ollut ratissa.
Yhden kerran oltiin jumissa Porin kartanonmäen koirapuiston edessä. VANI Kurassa syvällä kiinni. Loppujen lopuksi useampaa henkilöauto käyttäen yritettiin sitä ylös ja ei onnistunut ja viimeiseksi toisella vanilla, niin jo irtosi sieltä mudasta

Vani hommisa mahtaa Ärret Kinkerit -08 mennä yköseksi... Se sunnuntaiaamu oli vaan niin..... erilainen?

karaVANNARI kirjoitti:Vani hommisa mahtaa Ärret Kinkerit -08 mennä yköseksi... Se sunnuntaiaamu oli vaan niin..... erilainen?

Joo olen samaa mieltä tosi erilainen...... kesämeetiksi

Pitäskö me karaVANNARI vähän tarkentaa ajankohta oli 18.5 2008

Hulluin Vanikokemus...ostin semmosen

muistampa kerran kun meetistä tultiin ja poliisitkin kävivät kattelemassa että mitä svidua.eli kaikki alko jo meno matkalla,surullisen kuuluisa betoluxi päätti lopettaa lataamisen matkalla.siimapyörä oli kadonnut laturista
no meetti meni hienosti.pois lähtiessä kunto oli pikkasen hitaalla ja mökin vierestä peruuttaessa vani puutui,no pikkasen eteenpäin ja vauhdilla,järjetön pamaus.no takapyörän takana ollut kanto ei antanut periksi mutta hantinpuolen lehtipakasta norra antoi.no ei kun soittelemaan että jos jollain olis vaikka hitsausvehkeitä kylällä.eipä ollut ei,ei kun kakkosnelosta ja räikkäliinaa pakan ympäri.just jetsulleen hyvä tuli,tosin vani alko tärisemään niin että paikat meinas irtoo hampaista.ja matka kotiin voi alkaa.noh ensin tutkaan tempastiin sen verran että siniset pysäytti.noh talvirenkaat alla ja verot pystyssä,onneksi leimaa oli sentään maanantaihin jäljellä reilut poliisit käsitti kuitenkin että vani on seissyt koko kesän mökillä ja ollaan matkalla kotiin ja aamulla katsastukseen ni satiin pitää kilvet.no siinä matkalla sitten kerhon nykynen pj sai meidät kiinni ja matka jatkui reteesti letkassa(eikö se ole letka kun on enemmän kun yks auto).no joo eihän siis oltu vielä kotona.vani päätti tyhjentää apparinpuolen takarenkaan ja arvatahan saattaa ettei ollut rengasavainta tai tunkkia saatikka vararengasta.no ei kun Micken vanista varakummia irti ja tottahan tunkki ja ristikko oli kaikkien tavaroiden alla.eli Micken autosta kamat bussipysäkille ja sitä tavaraa oli sitte perkeleesti kamat kun oli pihalla ni eikö poliisit paikalle kattelemaan autojen omistus-suhteita.no niitä ei kiinnostanut muu kun ettei nyt putsata mitään tien laitaan jäänyttä vania.no kummi kiinni ja radalle.nyt päästiinkin sitte jo seinäjoelle ilman ongelmia.micke lähti siitä kotia kohden ja minä jatkoin kohti vähääkyröä kotia kohti.pääsinkin jopa melkeen ylistaroon ennen kun laatikko päätti että öljynvaihdon aika,lauhduttimen letku petti.siitäpä sitten soitin jo hinurin ja ajattelin polttaa koko paskan kun saan sen kotiipihaan.niin ei kuitenkaan käynyt vaan vanilla ajettiin vielä seuraava meettikausikin joka on halvin koko vaniharrastukseni aikana.osiin noin 5000 ja hinauksiin melkeen 8000.aatelkaapas millasen vanin noilla rahoilla olisi saanut.eli kun taas nettiautosta sen betoluxin pongaatte niin pikkasen kunnioitusta kehiin.se auto on ollut sentään harastepelinä ja toiminut melkeen aina ilman pieniä ongelmia
ja muutenkin ongelmia ei ole harrastuksen alottamisen jälkeen puuttunut,asunto on vaihtunut ainakin 5 kertaa ja akka 4 kertaa.eli uudet vannarit kannattaa ajatella ostaako bensa vanin vai diisselin.nimittäin bensavanin aikana en oo muuttanu kun kerran ja akkaki pysy niin kauan ennen kun ostin taas diisselin

ekasta vanista hajos hesas vaihrelaatikko vuonna-93 , oli kiva ajella pohojammaalle liki 400km 1 vaihteella toki välillä satunnaasesti otti 3 kiinni . Nyt se jo tuntuu iha hauskalle kokemukselle
Kyllä linnatuules jo maistu kahavi sekä nortti.

Ei ehkä hulluin vani kokemus,mutta suhteellisen kallis kylläkin.
Olin ootellu oman vanin valmistumista jo hyvän tovin. Lähinnä koneen ja laatikon asennusta. Valmistu se,vain leima oli vanha. Lähin sitte velipojan vanilla Rovaniemeltä Saloon ja Jalasjärvellä laatikko sano sopparin irti. Ei muutako yöksi motelliin ja aamulla linjuriautolla Helsinkiin ja sieltä serkun kyydisä Saloon. Olin silloin vielä kuorma-autoilijana ja aamusta sitte hakkeen ajoon. olinhan jo yhen päivän missannu töistä ku "paluukyyti" oli lievästi tökkiny. Ku illan päälle hakehommat oli hoidettu niin hain yheltä tutulta autoilijalta konelavan Sisun päälle ja kävin yöllä Jalasjärveltä hakemasa pikaseen vanin pois ja aamula reippaana taas röihommiin. 700 kilsaa tuli lavan hakuineen matkaa yöllä. Seuraavana viikonloppuna taas vani kyytiin ja suunta Rovaniemeen ku laatikko meni takuukorjaukseen. Tulihan se laatikko jonniinverran maksamaan kaikkine ajeluineen,mutta harrastukset tuppaa maksamaan. Jotensaki kumma homma ku tahto yhteen aikaan nuo laatikot paukahella Jalasjärven seudulle. Blazeristaki korkkas laatikko kyseiselle paikkakunnalle. Oli vähän aikaa läpiajokiellosa Jalasjärvi. Ny on taas uskaltanu ajella sieläki suunnasa.

Jalasjärvellä sattuu ja tapahtuu. Kauniina maaliskuisena talvipäivänä ehkä -96 peltisarjat päättivät pettää ja putkisto putosi tietyöalueella jossain juustoportin kohdilla katuun... olimme matkalla komiasti puku päällä johonkin kissan ristiäisiin ja tietysti kiire. Putket irti ja perään, oli ilo ajella pelkillä peltisarjoilla takaisin silloiseen kotiin 300km, poiketen tietysti pakollisessa sukukokouksessa aiheuttamassa keskustelua.

Jalasjärvi on tullut esiin viimeksi pari vuotta sitten, jostain miitistä kotiin tullessa. Laturin merkkivalo eikä lämpömittari oikein ollut luotettavimmassa kunnossaan ja mitä tapahtuu kun remmi menee poikki, vesihöyryä ja jännittäviä tilanteita.

1. Helmimiitissä poikkesimme Oulunjärven rannoilla ja siellä on piristävää huomata että moottoria paikallaan pitävä pultti on kadonnut toiselta puolen ja pakosarja makaa autoa vasten, taas kotiin se 400km.

Joskus saattoi unohtua että vanin perässä on asuntovaunu ja 2005 whole week miittiin matkalla vahingossa provosoiduin liikennevaloissa ja jätin jälkeen savua, kaksi mustaa viivaa ja sen teini beeämveen.